Venus-planeetta kulkee maan ja auringon välistä.
Kuvattu Pirttiharjun tähtitornilla Newton 200mm/1000mm -putkella
Canon 300 Ixus, Baaderin AstroSolar-kalvo Kuva: Marko Kämäräinen. 8.6.2004 Lahti
Venuksen ylikulku
Lahti
Kuvassa on taustalla Auringon alareuna jossa näkyy Venus planeetta maasta katsottuna auringon pintaa vasten. Ylikulku toistuu n.120 vuoden välein.
Canon 300 Ixus, Newton 200mm/1000mm Baaderin AstroSolar-kalvo 8.6.2004, Lahden Ursan tähtitornilla Kuva: Marko Kämäräinen
Venus Transit 2004
Heikki Kniivilä Lahden Ursan tietokonevastaava tähtitornilla
26.8.2006 Kuva: M. Kämäräinen
Aurinkoa kuvaamassa suodattimen avulla
Lahden Ursa
Observatorio sai uuden pääinstrumentin tammikuussa 2007. Meade 16" LX200 GPS juuri asennettuna kiinteään jalustaan - Lahti Ursa observatory in Finland got January 2007 new main instrument Meade 16" LX200 GPS
13.1.2007, Lahti Kuva: M.Kämäräinen
Meade 16" LX200 GPS
13.1.2007
Jyrki Keski-Jylhä takana ja Markku Rytioja asentamassa Meade 16" haarukkaa
13.1.2007, Lahti klo12.45 Lahden Ursan tähtitorni
Kuva: Marko Kämäräinen
Teleskoopin asennus työtä
Jalustan mittausta
Juhani Salmi mittaa jalustan astelukuja
13.7.2007 klo13.41 Lahti, Ursan tähtitorni Kuva: Marko Kämäräinen
Meade 16" LX200
Jalusta sai pian Meade 16" teleskoopin
7.1.2007 klo 20.40 Kuva: M. Kämäräinen
Meade 16" jalusta
Pirttiharju Lahti
Meade 16" asennettu juuri Lahden Ursan tähtitornille
13.1.2007 klo 14.26 Kuva: M. Kämäräinen
Meade 16" LX200 GPS
Lahden Ursan Meade 16" kiinnostaa jäseniä. Tässä Anssi Vepsä jäsenillassa Meaden vierellä valmiina sen käyttöön
2.2.2007 klo 18.33 Pirttiharjun tähtitornilla Canon PowerShot A700 Kuva: M. Kämäräinen
Meade 16" LX200 ja Anssi
8.8.2007 klo 1.13
Kuvaan merkitty viivoilla Galaksin NGC 4036 voimakas tähden räjähdys, eli supernova. Kyseessä on yksi kirkkaimmista supernovista pitkiin aikoihin. Räjähdys on kirkastunut huomattavasti mitä viikko aikaisemmin. Suuntana Iso Karhun tähtikuvio.
8.8.2007 Lahti klo 1.13 Meade 16" LX2000 GPS Canon EOS 350D Valotus 1min, ISO 1600 Kuva: Marko Kämäräinen
Supernova SN2007gi
5.8.2007 klo 1.47
Kuvassa on galaksi NGC 4036 johon on merkitty nuolella tuore supernova SN2007gi. Kyseesä on voimakkaasti räjähtänyt tähti jossa se kirkastuu hetkellisesti yli miljoona kertaisesti. Tämä on löydetty vain 5 päivää aikaisemmin ennen tätä kuvaa
NGC 4036, SN2007gi 4.8.2007 Lahti 11.47pm UT Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 350D Photo: SNsky Team, M. Kämäräinen, H. Kniivilä, T. Tervo, S. Kuokkanen & J. Taivainen
Supernova SN2007gi
20.8.2007 klo 0.40
Kuvassa merkitty tällä hetkellä uusin löydetty supernova NGC 1058 galaksista. Löytö on tapahtunut jo tätä ennen 15.8. -07
20.8.2007 klo 0.40 Meade 16" LX200 GPS EOS 350D valotus 1 min Kuva: Marko Kämäräinen
Supernova SN2007gr
29.9.2008 klo 21.44
Kuvasin tätä galaksia jo 23.9. mutta mitään supernovaa ei ollut kunnes neljä päivää myöhemmin sellainen löytyi Japanissa tästä kohteesta. Elämä on laiffii joskus 🙂 Supernova merkitty nuolella.
NGC 3147 SN2008fv 29.9.2008 klo 21.44 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 40D, valotus 120s. Kuva: Marko Kämäräinen
Supernova SN2008fv
26.8.2007 Supernova SN2007gw
Kuvassa himmeä supernova joka löydetty vain pari päivää ennen tätä otosta
26.8.2007 klo 0.13 Meade 16 LX200 GPS Canon EOS 400D Kuva: Marko Kämäräinen, Sami Niskanen
NGC 4161
4.9.2007 klo 22.39
Kuvaan merkitty supernova on löydetty vain 3 vuorokautta ennen tätä. Sijaitsee Pegasuksen tähtikuvion suunnalla. Kuvan supernova on voimakas ja raju tähdenräjähdys siellä jossakin kaukaisessa galaksissa..
4.9.2007 Lahti klo 22.39 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 350D Exp 1min, ISO 1600 Kuva: Marko Kämäräinen, Heikki Kniivilä & Lahden Ursan SN-team
NGC 7461, SN2007hj
11.9.2007 klo 21.56
Kuvassa oleva isohko himmeä täplä on Galaksi ja sitäkin himmeämpi täplä galaksin oikealla puolen on supernova räjähdys, merkitty nuolella
11.9.2007 klo 21.56 Meade 16" LX200 GPS Valotus 90s. ISO 1600 Kuva: Marko Kämäräinen & Heikki Kniivilä
SN2007hu
22.12.2007 klo 21.29
Viivojen edessä oleva himmeä piste on tuhoutunut tähti, eli supernova SN2007ss, joka on löydetty vain kaksi vuorokautta ennen tätä kuvaa galaksista NGC 4617.
NGC 4617 SN2007ss 22.12.2007 klo 21.29 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 350D Valotus 1min ISO 1600 Kuva: M. Kämäräinen
SN2007ss
12.12.2007 klo 19.01
Kuvassa supernova SN2007sa galaksista NGC 3499 Otavan tähtikuvion suunnalta. Supernovat loistavat yleensä muutaman viikon tai kuukauden ja sen jälkeen hiipuvat pois.
NGC 3499 SN2007sa 12.12.2007 klo 19.01 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 350D Valotus 1min ISO 1600 Kuva: Marko Kämäräinen
SN2007sa
12.4.2008 klo 22.47
Kuvassa NGC 4490, eli Cocoon galaksi jossa näkyy 3.3.2008 löydetty supernova SN2008ax. Kuva on otettu 12.4. Ursan tähtitornilla puolikuun aikaan.
NGC 4490 SN2008ax 12.4.2008 Lahti klo 22.47 Canon EOS 350D Exp 80s. ISO 1600 Kuva: Marko Kämäräinen
Supernova SN2008ax
25.4.2008 klo 0.33
Kuvassa 2. Suomessa löydetty supernova SN2008bo viivojen edessä. Kohde löytyi galaksista NGC 6643 Varkauden Härkämäellä 31.3. ja sen etäisyys on n. 78 miljoonaa valovuotta.
25.4.2008 klo 0.33 Meade 16" LX200 GPS DSLR valotus 100s. ISO 1600 Kuva: Marko Kämäräinen Lahden Ursa ry
NGC 6643 SN2008bo
21.4.2009 klo 00.49
Kuvassa Supernova SN2009dd joka kuvattu Lahdessa. Supernova merkattu nuolella lähellä galaksin ydintä. Laitteisto Meade 16" LX200 ja EOS 40D.
Kuva: Lahden Ursa / Marko Kämäräinen
NGC 4088 SN2009dd
10.8.2011 klo 22.25 UTC
Supernova galaksista NGC 918 jossa supernova joka löytynyt viikkoa aiemmin Japanissa. Marko K. ja Eikka P. paikalla kuvaamssa. SBIG 11000M ja Meade 16" LX200 GPS.
SN-team Lahden Ursa
Supernova SN2011ek
5.9.2011 UTC 9.19pm
Tässä Galaksi M101 ja supernova SN2011fe. Kamera: SBIG STL-11000M ja Mede 16" LX200 GPS kaukoputkena. Kuvaamassa Ursan tähtitornilla oli Marko K ja Eikka P.
Kuva: Supernova Sky Team
Messier 101 SN2011fe
24.1.2014 klo 18.27
Supernova on Messier 82 galaksissa joka epäsäännööllinen. Kohde on 20 vuoteen merkittävin supernova. Kuvattu Ursan tähtitornilla.
Kuva: Marko Kämäräinen, Anssi Vepsä
Supernova SN2014J
24.2. 2005
Saturnus planeetta on yksi aurinkokunnan näyttävimmistä kohteista sen renkaiden takia. Renkaat ovat pientä jää-ja kivimurskaa.
Lahti, Ursan tornilla 24.2. 2005 klo 21.33 Canon PowerShot A95, exp 1s. Kuva: Marko Kämäräinen
Saturnus
Neljä Galileilaista kuuta, vasemmalta oikealle: Europa, Io, Ganymedes, Kallisto. Jupiterin keskietäisyys maapallosta on 778 miljoonaa km
16.4.2005 Asikkala klo 23.39 Canon PowerShot A95, Meade 16inch LX200 GPS Kuva: Marko Kämäräinen / Heikki Kniivilä / Jyrki Keski-Jylhä
Jupiter ja sen Galileilaiset kuut
Jättiläis kaasuplaneetta
Jupiterin vyöt näkyy tässä digipokkari kuvassa. Kyseessä on kaasuplaneetta jolla tiettävästi kiinteä ydin. Vyöt eli kaasuvirtaukset kiertävät planeetan ympäri.
Kuva: Marko Kämäräinen Canon PowerShot A95 Refr. 158mm/2063mm 26.3.2005 n. klo 20.30 Lahti Pirttiharju
Jupiter
11.8.2006
Vihertävä planeetta löytyi kaukoputkella melko helposti Skyglobe 3.6 tähtikarttaohjelmaa apuna käyttäen
11.8.2006 Lahti klo 3.12 Canon PowerShot A700 Kuva: Marko Kämäräinen
Uranus
Lahti 27.3.2006 Kuva: M. Kämäräinen
Jupiter
6 kuuta
Planeettaa Saturnus ja 6 kappaletta sen kuita
20.1.2007 klo 19.57 Canon EOS 350D Kuva: Marko Kämäräinen
Saturnus
27.7.2008
Kuvassa on jäljitetty 3 Galileilaista kuuta, mutta kuita on siinä enemmänkin.
27.7.2008 Lahti klo 0.34 Meade 16" LX200 GPS Kamera: EOS 40D Kuva: Marko Kämäräinen
Jupiter & kuita
Pirttiharjun vesitorni, jossa Lursa asustaa
Kuva: Marko Kämäräinen 2005
Pirttiharjun torni talvella
Kesällä olemme pitäneet aurinkonäytöksiä Pirttiharjun vesitornin yläosassa. Torni on 35m korkea
Kuva: Marko Kämäräinen 2005.
Lahden Ursan observatorio
Lahden Ursa
Observatorio sai uuden pääinstrumentin tammikuussa 2007. Meade 16" LX200 GPS juuri asennettuna kiinteään jalustaan - Lahti Ursa observatory in Finland got January 2007 new main instrument Meade 16" LX200 GPS
13.1.2007, Lahti Kuva: M.Kämäräinen
Meade 16" LX200 GPS
"Jos ei tähän olla tyytyväisiä niin ei sitten mihinkään, toteaa Kämäräinen".
13.1. 2007, Lahti Kuva: Heikki Kniivilä & Kämäräinen
Meade 16" LX200 GPS
22.8.2011 maan.
Ursan tähtitornin yläkertaa rempattu ja uusittu. Portaat saivat uuden ilmeen. Avajaiset 27.8. lau yönäytös. - Nokia E71 oje´
Kuva: Marko Kämäräinen
Tähtitornin uudehkot portaat
Kaksoistähtijoukko
Kuvassa NGC 869 ja NGC 884, eli Perseuksen avonainen kaksoistähtijoukko. Onko muuta? Tietysti satelliitti viilettää vasemmalta ohi!
20.4.2006 Lahti klo 1.18 Refr. 158mm/2063mm Canon EOS 350D, exp 1min Kuva: Marko Kämäräinen
Misam
Galaksin sivuprofiili
Kuvassa sivuprofiili NGC 4565 spiraaligalaxista. Linnunrata, oma koti galaksimme näyttäisi tiettävästi samalta jos sitä pääsisi näin katsomaan
NGC 4565 9.4.2007 Lahti klo 0.38 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 350D, exp 2min Kuva: Marko Kämäräinen
NGC 4565
20.4.2011 klo 2.00
Kuvaasa näkyy kaasusumu joka Kuplasumu nimeltään NGC 7635. Laitteistona Meade 16" LX200 GPS, SBIG 11000M -C2. Valotusta yhteensä 24 minuuttia, darkki kuvaa ei ole vähnnetty kun jäi kuvaamatta darkki joten pistejuovat kuvassa johtuvat siitä.
Kuva: Marko Kämäräinen
Bubble Nebula
7.7.2007 Hollola klo 20.38
Vyörypilvi painoi kovaa vauhtia. Niitä tuli 3-5 peräkkäin Lahden yli
7.7.2007 klo 20.28 Canon EOS 350D Kuva: Marko Kämäräinen, Jukka Suurhasko
Myrskypilvi
7.7.2007 Hollola klo 20.43
Kesäinen myrsky pyyhkäisi Lahden yli joten nousimme auton kyytiin bongaamaan. Kuvassa on periaatteessa päiväsalama!
7.7.2007 klo 20.43 Hollola Korpikylä Canon PowerShot A700 Kuva: Jukka Suurhasko, Marko Kämäräinen
Myrsky ja salama
5.5.2008 klo 21.47
Jukka bongaa myrskypilveä Ursan tähtitornilla
5.5.2008 Lahti klo 21.47 Canon EOS 40D Kuva: Marko Kämäräinen
Myrskyn perään!
26.4.2008
Tässä osallistujia Myrskybongaus koulutukseen Ilmatieteen laitoksella Kumpulassa
26.4.2008 klo 14.19 Kuva: Marko Kämäräinen
Myrskybongarit koulutuksessa
26.4.2008
Väkeä alkoi aamulla saapua pikkuhiljaa lisää. Koulutus pidettiin Ilmatieteen laitoksen tiloissa Kumpulassa. Lähes 70hlö bongareita osallistui koulutukseen
26.4.2008 klo 8.55 Kuva: Marko Kämäräinen
Myrskybongareiden kevätkoulutus
5.5.2008 klo 21.38
Jukka on Lahden Ursan myrskybongaus teamin ohjaaja
5.5.2008 klo 21.38 Ursan tähtitornilla Canon EOS 40D Kuva: Marko Kämäräinen
Storm Chaser 1
13.6.2008
Tämä kuva Orimattilan uuden tien varresta.
13.6.2008 klo 16.56 Kuva: Marko Kämäräinen, Jukka Suurhasko
Saderintama
13.6.2008 Hollola
Keskeytimme Jukan kanssa autolla ajon ja rydyimme bongaamaan saderintama pilveä joka suuntasi tässä kohti Orimatttilaa.
13.6.2008 Hollola Salpakangas Canon A590 IS Kuva: Marko Kämäräinen, Jukka Suurhasko
Saderintama
13.6.2008 Hollola
Pilvet lähtivät Hollolasta kulkemaan Orimattilan ja Lahden välistä
13.6.2008 klo 16.21 Hollolan Salpakangas Canon A590IS Kuva: Marko Kämäräinen, Jukka suurhasko
Saderintama
13.6.2008
Tässä oli vähän vyörypilven näköä mutta oli melko viileä keli.
13.6.2008 Orimattila klo 16.33 Canon A590 IS Kuva: Marko Kämäräinen, Jukka Suurhasko
Vyöryrintama
13.6.2008
13.6.2008 pe klo 16.57 Kuva: Marko Kämäräinen, Jukka Suurhasko
Sadepilvi
10.4.2010 Kumpulassa
Valtakunnallinen Ursa ry ja Ilmatieteen laitos järjestävät aika ajoin myrskybongaus koulutusta. Keväällä 2010 sellainen oli Helsingin Kumpulassa jossa Lahtelaisia oli myös paikalla.
Kuva: Marko Kämäräinen
Myrskykoulutusta
30.7.2010 klo 0.13
Kuvassa näkyy kovan Suomen yli pyyhkäisseen rajumyrskyn Kalevantulet joita sanotaan toisinaan elosalamoina. Niistä ei tavallisesti kuulla ääntä koska ne ovat hieman kauempana. - Canon EOS 40D
Kuva: Marko Kämäräinen
Elosalamat Joutsasta
8.8.2010 klo 22.33
Baltian yltä tuli ukkonen. Canon EOS 40D.
Kuva: Marko Kämäräinen
Tuuloksessa ukkonen
8.8.2010 klo 22.35
Tuuloksessa tapahtuu - Myrskybongausta. Canon EOS 40D
Kuva: Marko Kämäräinen
Settiä Tuuloksessa
8.8.2010 klo 22.27
Hämeenlinnan Tuuloksesta kauppakeskuksen pihalta. Myrskybongaus tiimi liikkeellä. Canon EOS 40D.
Kuva: Marko Kämäräinen
Tuuloksessa salamoi
8.8.2010 klo 23.09
Kauppakeskuksen valot Tuuloksessa olivat jo sammuneet salamanlyönnistä. Canon EOS 40D.
Kuva: Marko Kämäräinen
Lahden Ursa, salamointia
8.8.2010 klo 22.38
Myrskybongaus tiimi liikkeellä. Hämeenlinnan Tuuloksessa kuvattu. Canon EOS 40D.
Kuva: Marko Kämäräinen
Lahden Ursa, myrsky
M42
Kuvassa näkyy tähtisumu Messier 42. Sen yläpuolella näkyy myös pienempi sumu Messier 43.
18.1.2006 Lahti klo 23.31 Canon EOS 350d, ISO 800 Exp 6 frame x 1min. Refr. 158mm/2063mm Kuva: Heikki Kniivilä & Marko Kämäräinen
Orionin kaasusumu
8.4.2007
Pyörregalaksin etäisyys n. 37miljoonaa vv.
8.4.2007 klo 23.53 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 350D Exp 120s. ISO 1600 Kuva: Marko Kämäräinen, Heikki Kniivilä
Whirlpool Galaxy M51
Nostopainosumu M27
Messier 27 on n. 980 valovuotta etäällä. Se on planetaarinen sumu, eli loppuun palanut tähti joka laajenee kaiken aikaa avaruuteen ja lopulta katoaa sinne
7.8.2006 klo 1.45, Lahden tähtitornilla Wäisälä refr.158mm/2063mm Canon EOS 350D, ISO 1600, EXP 4frame x 4min Kuva: Marko Kämäräinen & Heikki Kniivilä
Dumbbell Nebula 7.8.2006
15.12.2006 klo 18.00
Kohde sijaitsee Herkuleen tähtikuvion yläpuolella ja näkyy hyvissä olosuhteissa kiikarillakin.
15.12.2006 Lahti klo 18.00 Canon EOS 350D, ISO 1600, exp 1min Kuva: Marko Kämäräinen, Sami Niskanen ja Esa Myyry
Messier 92
22.9.2008 klo 21.54
Pallomainen tähtijoukko M13 Herkuleessa sisältää alta miljoona tähteä.
Messier 13 22.9.2008 Lahti klo 21.54 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 40D Exp 2min Kuva: Marko Kämäräinen
Messier 13
Meade 16" LX200 GPS-SMT
Testasimme juuri asennetun Meade 16" LX200 GPS putken seurannan tarkkuutta, joka on tässä vaiheessa hyvä
Messier 42, Orion 16.1.2007 klo 23,17 Exp 1min, Iso 800 Kuva: Marko Kämäräinen & Heikki Kniivilä
Messier 42
Orion Nebula
Kuvassa on M42, uusien tähtien syntyalue. Messier luettelossa on 110 kohdetta
Orionin kaasusumu M42 22.1.2007 klo 21.58 Meade 16" LX200 GPS-SMT EXP 1min ISO 800 Kuva: M. Kämäräinen & J. Salmi
Messier 42
Orionin tähtisumu
Kaasusumun etäisyys n. 1500vv
29.12.2006 klo 0.17 Refr. 158mm / 2063mm Canon EOS 350D Kuva: Marko Kämäräinen
Messier 42
Orionin kaasusumu
Kohteen sisällä todennäköisesti syntyy uusia tähtiä ja sijaitsee Orionin vyö alapuolella. Kaasusumu on kuvattu alku syksystä heti kun se on riittävän korkealla kuvattavaksi
1.9.2005 Lahti klo 4.26 Canon EOS 350D ISO 1600, exp 1min Wäisälä refr. 158mm/2063mm Kuva: Marko Kämäräinen
Messier 42
Meade 16" LX200 GPS
Orionin kaasusumu on astronomien suosima kohde joka tiettävästi on uusien tähtien syntyaluetta. Tähtisumu sijaitsee Orionin vyön alapuolella ja on kiikarillakin upea kohde
28.1.2007 klo 23.42 Meade 16" LX200 GPS Exp 2x1min + 2x2min, ISO 400 Lahden Ursan observatorio Kuva: Marko Kämäräinen
Messier 42
Rapusumu, supernovan jäänne
Kuvassa ei varsinaisesti ole supernova, vaan tuhoutuneen tähden supernovajäänne, joka nähtiin tiettävästi jo vuonna 1054 ya.
Messier 1 14.3.2007 klo 23.16 Meade 16" LX200 GPS Exp 1min ISO 1600 Kuva: Marko Kämäräinen
Messier 1
Pallomainen tähtijoukko
Kohde on n. 33000 vv etäällä ja ja sijaitsee Arcturus tähdestä ylöspäin suunnaten, näkyen keväällä hyvin
27.3.2007 klo 23.59 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 350D Exp 1min ISO 1600 Kuva: Marko Kämäräinen
Messier 3
Kierteisgalaksi
Kuva on tyypillinen valosaasteiselta taivaalta otettu kuva. Kaupunkien hajavalo usein pilaa tähtien valokuvaamisen jolloin galaksi ei näy selvästi
16.1.2007 Lahti klo 23.57 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 350D, valotus 2min Kuva: M. Kämäräinen, H. Kniivilä
Messier 81
Galaksi
Kuvassa on epäsäännöllinen galaksi M82 joka näkyy melkein sivultapäin. Tällä galaksilla ei ole selvää kierteismuotoa. Etäisyys n. 12miljoonaa vv.
Messier 82 9.4.2007 Lahti klo 0.14 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 350D Valotus 2min Kuva: Marko Kämäräinen, Heikki Kniivilä
Messier 82
16.8.2007 klo 0.03
Pallomainen tähtijoukko Messier 15 sijaitsee Pegasuksen tähdistön suunnalla
16.8.2007 Lahti klo 0.03 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 350D Valotus 1min, ISO 1600 Kuva: M. Kämäräinen, H. Kniivilä
Messier 15
11.5.2007 klo 1.17
Kuvan Herkuleen suuressa pallotähtijoukossa on alta miljoona tähteä, kenties..
Messier 13 11.5.2007 klo 1.17 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 350D Valotus 1min 30s, ISO 1600 Kuva: Marko Kämäräinen
Messier 13
20.8.2007 klo 0.53
Pallomainen tähtijoukko M13 sijatsee Herkuleen tähtikuvion suunnalla. Yksi tähtitaivaan hienoimmista kohteista
Messier 13 20.8.2007 Lahti klo 0.53 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 350D Valotus 1min, ISO 1600 Kuva: Marko Kämäräinen
Herkuleen Messier 13
23.8.2008 klo 0.48
Kuvassa planetaarinensumu joka on siis tuhoutuneen tähden jäänne nimeltä Nostopainosumu. Kuu haittasi havaintoa hiukan.
Messier 27 Nostopainosumu 23.8.2008 klo 0.48 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 40D, exp 90s. Kuva: Marko Kämäräinen
Messier 27
22.8.2008 klo 23.45
Kuvassa pallomainen tähtijoukko M92, joka sijaitsee isoveljensä M13 yläpuolella Herkuleen tähtikuvion suunnalla.
Messier 92 22.8.2008 klo 23.45 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 40D, exp 90s. Kuva: Marko Kämäräinen
Messier 92
LRGB
22.8.2009 klo 23.45
Meade 16" LX200
SBIG 11000M, LRGB, exp 8x120s
Kuvaajat: J. Keski-Jylhä, M. Kämäräinen, Ossi Leiwo Ja Sami Niskanen
Messier 27, Nostopainosumu
23.8.2009 klo 00.30
Messier 101 galaksi Ursan uudella SBIG kameralla kuvattu.
Meade 16" LX200 GPS
SBIG 11000M exp 6x120s.
Kuvaajat: J. Keski-Jylhä, M. Kämäräinen, O. Leiwo, S. Niskanen
Messier 101
10.10.2009 klo 22.30
Pieni Nostopainosumu joka on tuhoutuneen tähdenjäänne. Kuvattu laitteistolla SBIG 11000M ja Meade 16" LX200. Valotus 10x60s. ja dark vähennys.
Kuvaajat M. Kämäräinen, Tero Vierimaa
Messier 76
23.8.2008 klo 0.29
Kuunreunan kraatterit on hienot jo pienelläkin teleskoopilla.
23.9.2008 Lahti klo 0.29 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 40D Kuva: Marko Kämäräinen
Kuunreuna
13.9.2008 klo 23.59
Tycho Brahe oli tanskalainen tähtitieteilijä 1600-luvulla. Kraatteri kuvan keskellä on hänen mukaan nimetty.
13.9.2008 Lahti klo 23.59 Valotus 5x 1/200s. ISO 1600 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 40D Kuva: Marko Kämäräinen
Tycho kraatteri
28.10.2004 klo 20.59
Kuvattu aamulla olleen täydellisen kuunpimennyksen jälkeen, iltayöstä samana päivänä.
28.10.2004 Lahti klo 20.59 Refr. 158mm/2063mm Kuva: Marko Kämäräinen
Täysikuu
14.9.2006 klo 00.37 Canon PowerShot A700
Kuva: Marko Kämäräinen, Lahti
Kuu tähtitornilta
Pohjoinen alhaalla
11.8.2006 klo 2.57 Canon PowerShot A700 Kuva: Marko Kämäräinen, Lahti
Kuu
15.1. 2005
Kuvassa kasvava Kuunsirppi joka oli vielä sirppi vähän aikaa ennen puolikuuta..
Canon Ixus 300 Refr. 158mm/2063mm Kuva: Marko Kämäräinen
Kuun sirppi vielä..
30.9.2004
Kuun kraatterit ovat metoriittien törmäys jälkiä joskus kauan sitten.
Canon 300 Ixus, refr. 158mm/2063mm Kuva: Marko Kämäräinen
Kuun reunaa
26.8.2005
Luna, eli Kuu kiehtoo 26.8.2005 klo 00.58 Lahden tähtitornilla
Canon EOS 350D, ISO 400, Exp: 5 frame x 1/60s. Kuva: Marko Kämäräinen
Kuun Kraattereita
Pohjoinen alhaalla
27.2.2005 klo 23.48 Canon PowerShot A95 Kuva: Marko Kämäräinen
Kuu Lahden tähtitornilta
Kaivoin vuonna 2007 arkistosta tällaisen unohduksiin jääneen digipokkari kuvan.
Kuvattu 21.12.2004 klo 21.46 Canon Ixus 300 Kuva: Marko Kämäräinen
Kuun pintaa 2004
28.10.2004 klo 6.58
Kuvassa täydellinen Kuunpimennys 28.10.2004 klo 6.58. Huomio että maanvarjo on jo osittain poistunut Kuun päältä. Lahden Ursan tähtitornilla. Refr. 158mm/2063mm ja Canon Ixus 300
Kuva: Marko Kämäräinen
Kuunpimennys
Kuu Asikkalasta klo 23.24
Lahden Ursa järjesti jäsenille laitepäivät DarkSide observatoriossa Asikkalassa. Kuuta kuvattiin tässä Meade ETX70 ja Canon A75 laitteilla.m Samoin Jupiteria havaittiin sekä Messier 57 ja Messier 13.
Kuva: Marko Kämäräinen
Star party 20.8.2011
24.4.2006
Kuvassa komeetta Swachssmann-Wachmann 73P/C. Kohde sijaitsi Pohjan Kruunun tähtikuviossa eikä näkynyt tässä vaiheessa kiikarilla ainakaan selvästi, saatikka paljain silmin.
24.4.2006 Lahti klo 00.04, Ursan torni Canon EOS 350D, Exp 6min, ISO 1600 Wäisälä refr. 158mm/2063mm Kuva: Marko Kämäräinen
Komeetta 73P/C
Pohjan Kruunussa
Komeetan löysivät saksalaiset tutkijat Arnold Schwassmann & Arno Wachmann vuonna 1930
24.4.2006 Lahti klo 1.15 Canon 350D, Exp 3min, ISO 1600 Refr. 158mm/2063mm Kuva: Marko Kämäräinen
Komeetta 73P/C
10.10.2007 klo 20.40
Komeetta LONEOS oli lokakuun 2007 loppupuolella Karhunvartijan tähtikuvion lähettyvillä. Kuva Ursan tähtitornilta. N-kirjain osoittaa pohjoisen (North)
Kometta C/2007 F1 (LONEOS) Refr. 158mm/2063mm Canon EOS 350D, exp 120s. Kuva: Marko Kämäräinen
C/2007 F1 (LONEOS)
29.10.2006
Syksyn 2006 kirkas komeetta C/2006 M4 eli Swan näkyi kaupunkioloissa hyvin kiikarilla saatikka kaukoputkella. Komeetan ydin on tiettävästi pölyä ja jäähilettä.
29.10.2006 klo 22.24 Lahden Ursan observatoriolla Canon EOS 350D, ISO 1600 & valotus 120s. Kuva: Marko Kämäräinen, (Veikko Mäkelä editoi kuvasta paremman)
Komeetta Swan
12.1.2007
Kuva otettu pian auringonlaskun jälkeen josta näkyy vielä punertava kajo taustalla. Komeetta C/2006 P1 kuvattu Lahden Ursan Wäisälä refraktorilla
12.1.2007 klo 16.38 Refr. 158mm/2063mm Canon EOS 350D Kuva: Marko Kämäräinen
Komeetta McNaught
31.10.2007 klo 19.37
Komeetta Holmes näkyy ilman pyrstöä. Kuvassa komeetan pölymäinen ydin joka on halkaisijaltaan yli 100 000 km. Kohde näkyy kaupunkioloissa paljain silmin vaivatta. Kuva Ursan tähtitornilta
Komeetta 17P/Holmes 31.10.2007 Lahti 19.37 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 350D Valotus 30 sek. ISO 800 Kuva: Marko Kämäräinen, Jarkko Taivainen
Komeetta 17P/Holmes
4.11.2007
Komeetta Holmes sijaitsi tähän aikaan Perseuksen tähtikuvion suunnalla. Mirfak on Perseuksen päätähti. Komeetta näkyi kaupunki oloissa paljain silmin hyvin.
17P/Holmes 4.11.2007 Lahti klo 21.25 Kuva: Marko Kämäräinen
Komeetta Holmes
16.3.2013
Kuvattu Ursan tähtitornilla Väisälä refraktorin avulla sekä Canon EOS 600D laitteella länsitaivaalta 16.3.2013 klo 20.05
Kuva: Marko Kämäräinen
Komeetta PanSTARSS
31.3.2007
Auringon haloja näkyy usein keväällä paljon. Kuvassa tyypillinen 22 asteen kaari
31.3.2007 klo 17.04 Canon PowerShot A700 Kuva: M. Kämäräinen
Auringon haloilmiö
26.4.2005 klo 16.49
Lahden Ursan tähtitornin pihalta
Canon PowerShot A95 Kuva: Marko Kämäräinen
Auringon halo
5.6.2008 klo 12.20
Rakennuksen yläpuolella auringon halo joka 22 asteen kaari.
Halo 5.6.2008 Heinola klo 12.20 Canon A590 IS Kuva: Marko Kämäräinen
Auringon halo
5.6.2008 klo 8.41
5.6. torstaina nähtiin koko Etelä-Suomessa voimakas halonäytelmä. Halot syntyvät yläilmakehän jääkiteistä auringonsäteiden osuessa niihin.
Halo 5.6.2008 Heinola klo 8.41 Canon A590 IS Kuva: Marko Kämäräinen
Auringon halot
14.7.2008 klo 11.43
Sivuilla näkyi tuplakaaret ym.
14.7.2008 Lahti klo 11.43 Canon A590 IS Kuva: Marko kämäräinen
Auringon halot
14.7.2008 klo 11.37
Aurinkoa on himmennetty pitämällä kämmen edessä.
Auringon halo 14.7.2008 Lahti klo 11.37 Canon A590 IS Kuva: Marko Kämäräinen
Auringon halot
14.7.2008 klo 11.38
Aurinko kuvassa savuhormin takana.
14.7.2008 Lahti klo 11.38 Canon A590 IS Kuva: Marko Kämäräinen
Auringon halot
Halo klo 10.24
Kuvassa näkyy 22 asteen kaari Auringon ympärillä kuvattuna Mannerheiminkadulta etelään päin. Canon 590A IS
Kuva: Marko Kämäräinen
Halonäytelmä 19.5.2010
Halo klo 10.15
Kuvassa halo Lahdesta nähtynä Rautatienkadulta kaakkoon päin. Canon A590IS
Kuva: Marko Kämäräinen
Halonäytelmä 19.5.2010
Halo klo 9.37
Kuvassa halo Lahden torilta kuvattuna kaakkoon päin. Canon A590iS
Kuva: Marko Kämäräinen
Halonäytelmä 19.5.2010
Andromedan galaksi. Testasimme uutta kameraa. Galaksi ei mahdu kokonaan kuvaan.
9.8.2005 klo 1:07 Lahti Canon EOS 350D Exp. 12min, ISO 400 Refr. 158mm/2063mm Kuva: Marko Kämäräinen ja Heikki Kniivilä
NGC 224, eli Messier 31 Andromeda
8.4.2007
Pyörregalaksin etäisyys n. 37miljoonaa vv.
8.4.2007 klo 23.53 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 350D Exp 120s. ISO 1600 Kuva: Marko Kämäräinen, Heikki Kniivilä
Whirlpool Galaxy M51
Galaksin sivuprofiili
Kuvassa sivuprofiili NGC 4565 spiraaligalaxista. Linnunrata, oma koti galaksimme näyttäisi tiettävästi samalta jos sitä pääsisi näin katsomaan
NGC 4565 9.4.2007 Lahti klo 0.38 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 350D, exp 2min Kuva: Marko Kämäräinen
NGC 4565
Pyörregalaksi
Galaksi sijaitsee n. 37 miljoonaa vv. etäällä.
27.3. 2007 klo 23.24 Meade 16" LX200 GPS Valotus 2x93s. Lahden Ursan observatorio Kuva: M. Kämäräinen & J. Salmi
Messier 51
Messier 51
Kierteisgalaksin etäisyys n. 37 miljoonaa valolovuotta
28.3.2007 klo 0.24 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 350D Exp 93s. ISO 1600 Lahden Ursan observatorio Kuva: M. Kämäräinen
Whirlpool Galaxy
Kierteisgalaksi
Kuva on tyypillinen valosaasteiselta taivaalta otettu kuva. Kaupunkien hajavalo usein pilaa tähtien valokuvaamisen jolloin galaksi ei näy selvästi
16.1.2007 Lahti klo 23.57 Meade 16" LX200 GPS Canon EOS 350D, valotus 2min Kuva: M. Kämäräinen, H. Kniivilä
Messier 81
7.9.2007 klo 23.18
Jos kaupunkien valot ja pilvet on poissa niin tähtitaivaalla näkyy Linnunrata todella upeasti. Ala reunassa on puita. Kuva on otettu Vaasassa merenrannalla.
7.9.2007 klo 23.18 Kuva: Marko Kämäräinen
Linnunrata
24.4.2008 klo 23.34
Kuvassa Sombrero galaksi (..näyttää hatulta) Neitsyen tähdistön suunnalla. Etäisyyttä n. 50 miljoonaa vv.
24.4.2008 klo 23.34 Meade 16" LX200 GPS DSLR exp 4 x 90s. ISO 1600 Kuva: Marko Kämäräinen
Messier 104
20.11.2011 klo 23.00
Kuvattu Meade 16" LX200 GPS teleskoopilla ja SBIG 11000M-STL huippu kameralla.
Valotus 12x120s. Ei täysin fokuksessa, muutoin ok.
Kuva: Marko Kämäräinen, Eikka Pirkkanen
Messier 81 galaksi
Ursan tornilta
1.9.2005 Lahti Canon PowerShot A95 Kuva: Marko Kämäräinen
Revontulet
Aurora Borealis
1.9.2005 Canon PowerShot A95 Kuva: Marko Kämäräinen
Revontulet Lahdessa
Lahti
Revontulet pohjoisella taivaalla Ursan tornilta.
1.9.2005 Lahti Canon PowerShot A95 Kuva: Marko Kämäräinen
Aurora Borealis
DayStar H-alpha
Protuberansseja, eli Auringon magneettisuuteen liittyviä purkauksia. Lahden Ursan tähtitornilla.
10.6.2005 klo 16.54 Canon PowerShot A95 Refr. 158mm/2063mm Kuva: Marko Kämäräinen
Auringon protuberansseja
Lahti Pirttiharju
Kukin pilkuista on parin maapallon kokoinen. Kuvassa on siis Aurinko.
7.6.2005. klo 15.02 Refr. Väisälä 158mm/2063mm Canon PowerShot A95 Kuva: Marko Kämäräinen
Auringon pilkkuja
Ursan laitepäiviltä 2005
Pilkuryhmän kohdalle mahtuisi 2-3 maapalloa. Kuva on otettu Juhani Salmen teleskoopin läpi jossa Baaderin AstroSolar -kalvo. Pohjoinen alhaalla
Kuva: Marko Kämäräinen, J. Salmi Canon PowerShot A95 Ursan laitepäivät, Räyskälä, Loppi 19. maaliskuuta 2005
Auringon pilkkuryhmä
21.5.2005
Huomio kannattaa kiinnittää Auringon kiekon reunoille. Aurinkoa ei saa havainnoida ilman asianmukaisia suodattimia.
Kuva: Marko Kämäräinen, Lahti
Koko Aurinko H-alpha suotimen läpi
DayStar H-alpha
Auringon reunan protuberanssit voidaan nähdä H-alpha (vety-alpha) suodattimen avulla riippuen niiden kulloisestakin määrästä
29.8.2004, Lahden tähtitornilla Canon Ixus 300 Kuva: Marko Kämäräinen
Auringon protuberansseja
Kevät 2004
Protuberansseja
Kuva: Marko Kämäräinen Canon Ixus 300 5.5.2004 klo 11.20, Lahti
Auringon reunan purkauksia
DayStar H-alpha
Kuvassa olevan ison purkauksen rinnalle mahtuisi 3-4 Maapalloa.
3.6.2004, Lahti Canon Ixus 300 Kuva: Marko Kämäräinen
Auringon purkauksia
DayStar H-alpha 0,6Å
Auringon pinta melko rauhallinen
7.7.2006 Lahti klo 16.16 Canon PowerShot A700 Refr. 158mm/2063mm Kuva: Marko Kämäräinen
Aurinko 7.7.2006
15.6.2006
Kuvassa kaistale Aurinkoa
15.6.2006 Lahti klo 12.42 Canon PowerShot A700 Kuva: Marko Kämäräinen
Protuberansseja
19.8.2006
Kuvassa näkyy tummapilkku josta lähtee filamentteja, eli auringonpintaa vasten näkyviä protuberanssaja. Kuvattu Lahden Ursan toimintapäivänä tähtitornilla
Lahti klo 17.31 Canon PowerShot A700 kuva: Marko Kämäräinen
DayStar H-alpha
Auringon reuna
5.6.2006 Lahti Canon PowerShot A700 Kuva: Marko Kämäräinen
DayStar H-alpha
DayStar H-alpha
Auringon reuna h-alphan valossa Lahdessa.
15.6.2006 Lahti Canon PowerShot A700 Kuva: Marko Kämäräinen
Aurinko
Auringon pilkkuja
Pilkut kooltaan 3-4 maapalloa
12.8.2006 klo 15.17 Tähtitornin pihalta Lahdessa Kuva: Marko Kämäräinen
Auringon pilkkuja
DayStar H-alpha
Kuvassa protuberanssi joka liittyy auringon magneettiseen toimintaan. Purkaukset vaikuttavat toisinaan revontulien näkymiseen
16.3.2005 klo 11.43 Kuva: M. Kämäräinen
Auringon reuna
H-alpha SolarMax 60
Auringon kaari protuberanssi. Maapallo mahtuisi menemään kaaren alta
9.6.2007 Asikkala klo 11.21 Canon A700 SolarMax 60 Kuva: Marko Kämäräinen, Jyrki Keski-Jylhä
Aurinko 9.6.2007
1.8.2008 klo 12.50
Kuva on otettu Lidlin tietokonejalustalla olevalla Meade ETX-70AT kaukoputken avulla. AstroSolar-suodin oli käytössä myös.
1.8.2008 Auringon osittainenpimennys Kamera: Canon PowerShot A590 IS Kuva: Marko Kämäräinen Ursan tähtitornilla
Osittain auringonpimennys
25.7.2008
Auringon aktiivisuus on pikku hiljaa kohoamaan päin. Minimi taittui 4.1.2008
Aurinko 25.7.2008 Lahti klo 15.23 DayStar H-alpha Refr. 158mm/2063mm Canon PowerShot A590 IS Kuva: M.Kämäräinen
Auringon protuberanssi
24.2.2010 klo 14.37
Kuvassa näkyvä Auringon alareuna ja siinä oleva purkaus voi saada aikaan revontulia lähi-iltoina ajalla 27.-28.2.2010. Laitteisto: Lahden Ursan refr. 158mm/2063mm ja DayStar H-alpha, Canon A590IS
Kuva: Marko Kämäräinen, Hannu Lepola
Auringon purkaus
16.3.2010 klo 11.43
Kuvassa suuri protuberanssi joita alkaa Auringon aktiivisuus minimin jälkeen olla enemmän ja enemmän. Wäisälä refr. 158mm/2063mm, DayStar h-alpha, Canon A590IS
Kuva: Marko Kämäräinen
Aurinko, h-alpha
21.5.2010 klo 18.18
Kuvassa Auringon reuna jossa protuberanssi purkauksia kuvattuna Lahden Ursan refraktorilla ja DayStar h-alpha suotimen kera joka yhä isku kunnossa. Kamera: Canon A590IS
Kuva: Marko Kämäräinen
Aurinko, h-alpha 0,6Å
13.7.2012
Auringon pilkkuja kuvattu Lahden Ursan tähtitornilla. Canon EOS 600D, Väisälä refr. 158mm/2063mm ja objektiivisuodin.
Kuva: Marko Kämäräinen
Auringon pilkkuja
10.6.2006
Artjärven observatorio. Ohjain rakennus on erikseen samoin päärakennus
10.6.2006 klo 14.29 Kuva: Marko Kämäräinen
Artjärven tähtitorni
10.6.2006
Veikko Mäkelä on Artjärven kanta henkilökuntaa
10.6.2006 klo 14.41 Kuva: Marko Kämäräinen
Talkoot menossa
10.6.2006
Juhana Kerttula Ja Jukka Suurhasko (oikealla) Artjärven talkoissa
10.6.2006 klo 15.02 Kuva: Marko Kämäräinen
Artjärven talkoista
18.6.2006
Jukka Suurhasko katsoo aurinkoa Artjärvellä Ursan Coronado aurinkosuotimen läpi
18.6. 2006 klo 14.19 Kuva: Marko Kämäräinen
Artjärven avajaisista
Artjärven tähtitorni
Heimo Paakkari kuvassa
28.7.2007 Artjärvi Kuva: Marko Kämäräinen
Gygnus 2007
Artjärvi
Heimo Paakkari keskittyy alkavaan ohjelmaan
28.7.2007 Artjärvi Kuva: M. Kämäräinen
Cygnus 2007
Aurinkojaoston esitelmä
Jyri Lehtinen piti 28.7. aurinkojaoston hienon esitelmän
28.7.2007 Kuva: M. kämäräinen
Cygnus 2007
Artärven uusi teleskooppi
Heimo Paakkari tutustui uuteen Astrofox 36" putkeen
28.7.2007 Artjärvi Kuva: Marko Kämäräinen
Cygnus 2007
Vasenmalta Vesa Vanhanen ja Jyrki Keski-Jylhä lauantaina
28.7.2007 Artjärvi Kuva: M. Kämäräinen
Cygnus 2007
Tähtikallio
Jukka-Pekka Teitto ja Artjärven Astrofox 36"
28.7.2007 Kuva: M. Kämäräinen
Cygnus 2007
Ursan Cygnus leirin aikaan voitiin vierailla myös Tähtikalliolla katsomassa uutta Astrofox 36" teleskooppia
28.7.2007 Artjärvi Kuva: Marko Kämäräinen
Cygnus 2007
Artjärvi
Yhteiskuva 28.7. 2007 Artjärvellä
Canon EOS 350D Kuva: M. Kämäräinen
Cygnus 2007
Artjärvi
Yhteiskuva 28.7. 2007 Artjärvellä
Canon EOS 350D Kuva: M. Kämäräinen
Cygnus 2007
Työpaja
Kari Laihia neuvottelee työpajassa
4.8.2006 klo 10.03 Kuva: Marko Kämäräinen, Töysä
Cygnus 2006
Vasemmalta: Veikko Mäkelä ja Matti Suhonen odottavat ulkoilmakokouksen alkua
4.8.2006 Töysä Kuva: Marko Kämäräinen
Cygnus 2006
Järjestelyvastaava
Tapani Ala-Mutka oli Suomen-Selän Pegasuksen järjestelyvastaavana Cygnus tähtileirillä
4.8.2006 Töysä Kuva. Marko Kämäräinen
Suomen-Selän Pegasus
Työpaja
Kari Laihia hoiti leirin työpajaa Töysä Isosaaren päärakennuksen edessä
4.8.2006 Töysä Kuva: Marko Kämäräinen
Cygnus 2006 - Työpaja
Harry Lehto, Turun Tuorlan observatoriosta piti esitelmän taustataivaan valoisuudesta
4.8.2006 klo 22.15 Töysä Kuva: Marko Kämäräinen
Cygnus 2006 - Esitelmä
Harrastajia saapui paikalle hiljalleen
Juhani Salmi saapui lerille laitteiston kanssa
4.8.2006 klo 11.11, Töysä Kuva: Marko Kämäräinen
Cygnus 2006
Cygnus 2006
Tähdenpeitot esitelmä
Matti Suhonen puhuu tähdenpeitoista
4.8.2006 pe klo 10.39 Kuva: Marko Kämäräinen, Töysä
Cygnus 2006
Cygnus 2006
Iltakokousta odotellaan
Matti T. Salo taustalla odottaa iltakokouksen alkua.
4.8.2006 klo 23.06 Kuva: Marko Kämäräinen, Töysä
Cygnus06